Kulutusluoton korkokatto ja kulukatto 2026: näin lasket sallitun enimmäishinnan

Kulutusluoton hinnalla on Suomessa kaksi lakisääteistä ylärajaa, jotka ovat kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:ssä. Korkokatto: luoton korko saa olla enintään korkolain 12 §:n viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, eikä se saa koskaan ylittää 20 %:a. Kun viitekorko on 2,5 % ajalla 1.7.–31.12.2026, korko saa olla enintään 17,5 %. Kulukatto: muut luottokustannukset saavat olla enintään 0,01 % luoton määrästä tai luottorajasta päivää kohden ja yhteensä enintään 150 euroa vuodessa. Jos luotonantaja rikkoo näitä rajoja, kuluttajan ei tarvitse maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan. Säännöt ovat olleet nykyisessä muodossaan voimassa 1.10.2023 alkaen tehdyissä sopimuksissa.

Tämä opas on osa kulutusluoton hintaa ja sääntöjä käsittelevää kokonaisuutta. Se on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa.

Korkokatto: viitekorko plus 15 prosenttiyksikköä

Korkokatto on sidottu korkolain viitekorkoon, jonka Suomen Pankki vahvistaa kahdesti vuodessa, tammikuun ja heinäkuun alusta. Katto liikkuu siis viitekoron mukana, mutta 20 % on ehdoton yläraja.

Taulukon muut kuin vuoden 2026 jälkipuoliskon rivit ovat havainnollistavia. Tarkista voimassa oleva viitekorko aina Suomen Pankin sivuilta.

Katto koskee sopimuksen mukaista korkoa luotolle, jonka kuluttaja on nostanut. Viivästyskorko eli korko myöhästyneelle maksulle määräytyy erikseen korkolain ja sopimuksen mukaan.

Kulukatto: 0,01 % päivässä ja enintään 150 euroa vuodessa

Muilla luottokustannuksilla tarkoitetaan kaikkia kuluja, jotka eivät ole korkoa: avausmaksuja, tilinhoitomaksuja, laskutusmaksuja ja vastaavia. Niille on kaksi rajaa, joista pienempi ratkaisee:

1. enintään 0,01 % luoton määrästä tai luottorajasta jokaista luottosopimuksen voimassaolopäivää kohden eli noin 3,65 % vuodessa,
2. enintään 150 euroa vuodessa.

Lisäksi kuluja ei saa periä ennakolta pidemmältä kuin vuoden ajalta. Laki sallii poikkeuksena sopia muiden kulujen enimmäismääräksi 5 euroa silloin, kun luottoaika on vähintään 30 päivää, vaikka 0,01 %:n päiväraja antaisi pienemmän summan. Tämä on merkityksellinen lähinnä hyvin pienissä luotoissa.

Raja vaihtuu noin 4 110 euron kohdalla: sitä pienemmissä luotoissa päiväraja on tiukempi, sitä suuremmissa 150 euron raja.

Laskuesimerkki: ylittyykö katto?

Havainnollistava esimerkki 1. Joustoluoton luottoraja on 3 000 euroa. Avausmaksu on 1 % eli 30 euroa ja tilinhoitomaksu 9 euroa kuukaudessa. Ensimmäisen vuoden kulut ovat 30 + 12 × 9 = 138 euroa. Sallittu enimmäismäärä on 3 000 × 0,0365 = 109,50 euroa. Kulut ylittävät katon noin 28 eurolla.

Havainnollistava esimerkki 2. Vakuudeton laina on 8 000 euroa, avausmaksu 60 euroa ja laskutusmaksu 4 euroa kuukaudessa. Ensimmäisen vuoden kulut ovat 60 + 48 = 108 euroa. Päiväraja olisi 292 euroa, mutta 150 euron raja on pienempi. Kulut ovat rajan sisällä.

Havainnollistava esimerkki 3. Luoton korko on 18,9 %, kun viitekorko on 2,5 %. Katto on 17,5 %, joten korko ylittää sen. Lain mukaan kuluttajalla ei tällöin ole velvollisuutta maksaa korkoa eikä muita luottokustannuksia, vaan ainoastaan pääoma.

Voit tarkistaa omat lukusi muiden luottokulujen laskurilla.

Katto joustoluotossa ja luottokortissa

Jatkuvassa luotossa kulukaton päiväraja lasketaan luottorajasta, ei nostetusta summasta. Jos luottoraja on 5 000 euroa, päiväraja olisi 182,50 euroa vuodessa, joten 150 euron raja ratkaisee. Jos luottoraja on 1 500 euroa, muut kulut saavat olla enintään 54,75 euroa vuodessa, vaikka et nostaisi luotosta mitään.

Korkokatto koskee nostetulle luotolle perittävää korkoa. Luottokortissa tämä tarkoittaa korkoa, joka peritään, kun et maksa laskua kokonaan. Kortin vuosimaksu ja kuukausimaksut taas kuuluvat muihin luottokustannuksiin, joten nekin lasketaan kulukattoon, jos ne liittyvät luotto-ominaisuuteen.

Havainnollistava esimerkki. Luottokortin luottoraja on 2 000 euroa, vuosimaksu 30 euroa ja laskutusmaksu 2 euroa kuukaudessa. Muut kulut ovat 30 + 24 = 54 euroa vuodessa. Päiväraja on 2 000 × 0,0365 = 73 euroa, joten esimerkin kulut ovat rajan sisällä.

Lyhyesti katon taustasta

Kulutusluottojen hintaa on rajoitettu Suomessa vaiheittain. Luottokustannusten enimmäismäärää koskeva 17 a § lisättiin lakiin jo kesäkuussa 2013 (207/2013), mutta silloinen sääntely koski lähinnä pieniä luottoja. Kaikkia luottosummia koskeva korko- ja kulukatto tuli voimaan 1.9.2019 lakimuutoksella 596/2019, jolloin lakiin lisättiin myös maksuajan pidentämistä koskeva 17 b §. Nykyinen viitekorkoon sidottu katto tuli voimaan 1.10.2023 lailla 449/2023. Koska katto on sidottu sopimuksen tekohetkeen, samassa taloudessa voi olla luottoja, joihin sovelletaan eri sääntöjä.

Mitä katto ei koske?

• Rekisteröitävät ajoneuvot osamaksulla. Kattoa ei sovelleta osamaksukauppaan, jossa kohteena on liikenneasioiden rekisteriin rekisteröitävä ajoneuvo lisävarusteineen.
• Asuntoluotot. Asuntoon liittyvistä kuluttajaluotoista säädetään kuluttajansuojalain 7 a luvussa, jossa ei ole vastaavaa korkokattoa.
• Vakuuden arvoa turvaavat vakuutukset. Vakuutusmaksut, joilla turvataan luoton vakuuden arvo, eivät kuulu kulukattoon.
• Sopimusrikkomuksen maksut. Viivästyskorko sekä muistutus- ja perintäkulut eivät kuulu kattoon. Perintäkuluja rajoittaa erikseen perintälaki. Uudistuksen myötä tämä rajaus kirjataan pykälään selvemmin 20.11.2026 alkaen.
• Ennenaikainen takaisinmaksu ja eräännyttäminen. Näissä tilanteissa sovelletaan omia pykäliään.

Maksuajan pidentäminen

Jos sovit luotonantajan kanssa erän eräpäivän siirtämisestä ennen eräpäivää, siitä saa periä enintään 5 euroa, ja maksuajan on pidennyttävä vähintään 14 päivällä. Tällaisia kuluja saa periä yhteensä enintään 20 euroa vuodessa (7 luvun 17 b §). Maksuajan pidennys on siis edullinen tapa saada hetkellistä joustoa, kun alkaa näyttää siltä, että eräpäivä ei onnistu.

Mitä teen, jos epäilen katon ylittyvän?

1. Pyydä erittely. Pyydä luotonantajalta kirjallinen erittely kaikista perityistä kuluista ja sovelletusta korosta.
2. Laske. Vertaa kuluja päivärajaan ja 150 euroon ja korkoa sopimushetken kattoon.
3. Reklamoi kirjallisesti. Vaadi perusteettomasti perittyjen korkojen ja kulujen palauttamista.
4. Kysy neuvoa. Kuluttajaneuvonta auttaa maksutta, ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo luotonantajia. Ohjeet ovat valituksia käsittelevässä oppaassa.

Katon arvioinnissa ratkaisee sopimuksen tekohetki. Lain 449/2023 siirtymäsäännöksen mukaan ennen 1.10.2023 tehtyyn kertaluottoon sovelletaan sopimuksen tekohetkellä voimassa olleita sääntöjä. Ennen 1.10.2023 tehdyssä jatkuvassa luotossa (esimerkiksi joustoluotto) uusi korkokatto koskee sen sijaan luottoa, joka on nostettu 1.10.2023 jälkeen.

Miksi katto ei tee lainasta halpaa

Katto estää äärimmäiset hinnat, mutta 17,5 %:n korko on silti kallis. Havainnollistava esimerkki: 5 000 euron laina kolmeksi vuodeksi 12 %:n korolla maksaa korkoina noin 980 euroa. Viiden vuoden laina-ajalla korkoja kertyy jo noin 1 670 euroa. Katon sisälläkin kannattaa siis kilpailuttaa ja lyhentää laina-aikaa. Katso myös todellisen vuosikoron opas ja positiivisen luottotietorekisterin vaikutus tarjottuun korkoon.

Usein kysyttyä

Koskeeko korkokatto luottokortteja?

Kyllä, luottokortin luotto-ominaisuus on kuluttajaluottoa, johon sovelletaan 7 luvun 17 a §:ää. Tarkista kortin korko ja kuukausimaksut samalla tavalla kuin muissa luotoissa.

Muuttuuko vanhan lainani korko, kun viitekorko muuttuu?

Jos lainasi korko on sidottu viitekorkoon, se muuttuu sopimuksen ehtojen mukaan. Katto rajoittaa sopimuksen mukaista korkoa, mutta tarkista oma sopimuksesi tai kysy luotonantajalta.

Mitä tarkoittaa, ettei korkoa tarvitse maksaa lainkaan?

Jos katto ylittyy, kuluttaja vastaa vain luoton pääomasta. Jo maksetut korot ja kulut voi vaatia takaisin. Asiassa kannattaa toimia kirjallisesti ja säilyttää kaikki tositteet.

Lähteet

• Finlex – kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 17 a ja 17 b § sekä korkolaki 633/1982
• Suomen Pankki – voimassa oleva korkolain viitekorko
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto – kuluttajaneuvonta ja kuluttajaluottojen valvonta
• Finanssivalvonta – pankkien valvonta